Charles Pozzi | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | [1] 18. arrondissementti [1] |
Kansalaisuus | Ranska |
Formula 1 -ura | |
Aktiivivuodet | 1950 |
Talli(t) |
Ecurie Rosier (yksityinen Talbot-Lago) |
Kilpailuja | 2 (1 lähtö) |
Maailmanmestaruuksia | 0 |
Voittoja | 0 |
Palkintosijoja | 0 |
Paalupaikkoja | 0 |
Nopeimpia kierroksia | 0 |
MM-pisteitä | 0 |
Ensimmäinen kilpailu | Monacon Grand Prix 1950 |
Viimeinen kilpailu | Ranskan Grand Prix 1950 |
Charles Pozzi (27. elokuuta 1909 – 28. helmikuuta 2001) oli ranskalainen kilpa-autokuljettaja.[2][3][4]
Ranskanitalialaiseen perheeseen syntynyt Pozzi harjoitti alkuaikoina maataloustekniikkaa, kunnes siirtyi autokauppaan vuonna 1932.[4] Varsinaisen kilpa-ajamisen hän aloitti 1946 Delahaye-autolla ja sijoittui seuraavana vuonna Italian osakilpailussa seitsemänneksi ja Ranskassa viidenneksi.[4] Vuonna 1949 Pozzi ajoi Ranskan osakilpailun voittoon St. Gaudensissa, kun Ranskan autoilijoiden kerho (ransk. Automobile Club de France) vaati perinteisten urheiluautosääntöjen käyttämistä tulevien Formula 1-sääntöjen sijasta ja kun Raymond Sommerin sekä Harry Schellin auton moottori hajosi kilpailun kärjessä.[4] Hän ajoi ensimmäisellä Formula 1 -kaudella Ranskan osakilpailussa kuudenneksi jakaen autonsa Louis Rosierin kanssa.[2][3][4][5] Myöhemmin Pozzi siirtyi kestävyysajojen puolelle voittaen vuoden 1952 Casablancan 12 tunnin ajon yhdessä Lucien Vincentin kanssa.[4] Kilpa-ajoista hän poistui vuoden 1954 aikana, koska liiketoiminnat autokaupan osalta vaati enemmän huomiota.[4] Aikaisemmin Fordin autoja myyneestä ja hankkineesta Pozzista tuli Ranskassa Ferrarin autojen maahantuoja vuonna 1968 ja Automobiles Charles Pozzi -tallista tuli vakituinen Ferrarin autoja käyttänyt talli, mm. Le Mansin ja Daytonan ajoissa 1970-80-luvuilla.[4]